Postilaatikkojen uusjako

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/1074331077/Postilaatikkojen+uusjako

TS:ssa 20.1. kirjoitetaan postilaatikkojen uusjaosta. Kirjoituksesta käy ilmi miten lain postilaatikkomukaan jakeluyhtiöllä on oikeus ryhmitellä postilaatikot haluamallaan tavalla. Turun kaupungin kiinteistölaitos ja Itella (jakeluyhtiö) ovat tehneet suunnitelmia yhdessä, hieno juttu mutta missä vaiheessa kysytään asiakkaiden (postin saajan) mielipidettä?

Laissa lukee seuraavasti: ”Kunta on velvollinen sallimaan kirjelähetysten keräilyssä ja jakelussa tarvittavien laitteiden ja vähäisten rakennelmien, kuten postilaatikkojen, sijoittamisen asemakaavassa osoitetuille yleisille alueille, milloin sijoittamista ei voida muulla tavoin järjestää postiyrityksen ja postin saajan kannalta kohtuullisella tavalla ja kohtuullisin kustannuksin.”

Eli laki sanoo yksiselitteisesti ”…milloin sijoittamista ei voida muulla tavoin järjestää postiyrityksen ja postin saajan kannalta kohtuullisella tavalla ja kohtuullisin kustannuksin”. Nyt joku on päättänyt, ettei postilaatikkojen sijoittamista voida jatkaa vanhoilla omakotialueilla kuten tähän asti. Perustelut kuitenkin puuttuvat, kuka on tämän päätöksen takana?

Laissa lukee myös ”Jos asianosaiset eivät sovi postilaatikkojen sijoittamisesta, siitä määrää kunnan rakennusvalvontaviranomainen ottaen huomioon kysymykseen tulevan paikan muun käytön ja tarkoituksenmukaisen postitoiminnan vaatimukset. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tulee ratkaisussaan ottaa huomioon myös Viestintäviraston 14 §:n nojalla antamat yleiset ohjeet.” Mielestäni jakeluyhtiöllä ei ole oikeutta ryhmitellä postilaatikkoja haluamallaan tavalla.

Postilaatikot omissa ryhmissä, jossa jokainen laatikko on erilainen tulee olemaan kaupunkikuvallisesti kamala näky.

Uskon, että turkulaiset omakotiyhdistykset yhdessä keskusjärjestönsä TPK:n kanssa vastustavat postilaatikkojen ryhmittelyä kadun varsille.

Tomi Viitanen

Puheenjohtaja Vasaramäen Omakotiyhdistys r.y.
_____________________________________
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/1074333100/Postilaatikkojen+uusjako

Tomi Viitanen kirjoitti, että Turun Kiinteistöliikelaitos ja Itella ovat tehneet suunnitelmia postilaatikkojen uusjaosta (TS 24.1.). Viitanen kysyi, milloin kysytään postin saajan mielipidettä ja ketkä ovat näiden päätösten takana. Kiinteistöliikelaitos on antanut Itellalle jakelusuunnitelman valmistelua varten lausunnon siitä, miten uudelleensijoitetut postilaatikot eivät haittaisi esimerkiksi lumien aurausta tai eivät ole kaapeleiden tai viemäreiden tiellä. Kiinteistöliikelaitos on antanut tämän lausunnon kadun pitäjänä ja maanomistajana, nimenomaan katujen kunnossapidon näkökulmasta.

Muihin kysymyksiin ei kiinteistöliikelaitos pysty antamaan vastausta, sillä jakelu-uudistus on Itellan ja postin saajan välinen asia. Ohjeistusta antaa ja jakelusuunnitelman osalta erimielisyyksiä ratkoo Viestintävirasto.

Jouko Turto

Toimitusjohtaja Turun Kiinteistöliikelaitos

Sadevedet tynnyriin

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/1074285132/Sadevedet+tynnyriin

Haluan edelleen korostaa hulevesistä muutamia tärkeitä seikkoja, jotka koskevat erityisesti suurta joukkoa vanhemmissa pientaloissa asuvia ihmisiä. Kuten yks Mäkinen kirjoittaa 11.5. TS:ssa, suurimalla osalla on sadevesitynnyrit ränniensä alla ja kallisarvoisella hulevedellä voi kastella puutarhaa.

Vasaramäen Omakotiyhdistys ei ole asian tiimoilta ollut julkisuudessa, koska siihen ei ole ollut juurikaan tarvetta. Vesilaitos on jo luvannut lähettää selkeämmän kirjeen ja on myös luvattu, ettei mitään maksuja tule, ennen kuin asiat on perusteellisesti selvitetty.

Jos on saanut vesilaitokselta hulevesikirjeen, vesilaitokselle on hyvä lähettää vapaamuotoinen selvitys vaikka sähköpostitse. Vapaamuotoisessa selvityksessä voi mainita johdattavansa rännivedet sadevesitynnyriin, jos näin on asian laita.

Tärkeitä asioita, jotka kannattaa huomioida:Korotettua maksua ei peritä kiinteistöiltä, jotka eivät voi johtaa hulevettä muualle kuin sekaviemäriin tai jotka eivät johda yhtään hulevettä jätevesiviemäriin. Eli jos sadevedet johdattaa sadevesitynnyriin, maksua ei tule.

Mikäli vanha kiinteistö johtaa jätevesiviemäriin salaojavedet tai luiskilta, portaikoilta yms. rakennukseen liittyvien syvennysten keräämät muut sellaiset vedet, joita ei painovoimaisesti voi johtaa hulevesiviemäriin, niin korotusta ei lasketa. Rakenteiden tulee tällöin olla esitettyjä hyväksytyissä suunnitelmissa.

Tomi Viitanen

Puheenjohtaja, Vasaramäen Omakotiyhdistys r.y.

Tuli kesä – ja alkoi pärinä

http://www.ts.fi/viihde/1074286165/Tuli+kesa++ja+alkoi+parina
Viihde / TS / PIRJO VISMANEN

Vastaleikatun nurmikon tuoksu on monen mielestä parasta kesässä. Ja 31052008ruohonleikkuukoneen pärinä pahinta – varsinkin jos sitä joutuu kuuntelemaan sunnuntaina.

Ja sitähän joutuu.

Järjestyslaki kieltää kyllä meluamisen, mutta sunnuntain ruohonleikkuukieltoa sieltä ei löydy. Kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä mainitaan erityisen häiritsevää melua aiheuttavat koneet ja laitteet, joihin luetaan muun muassa lehtipuhallin, ruohonleikkuri ja moottorisaha. Niiden käyttö kielletään kuitenkin vain yöaikaan, kello 22-07.

Sunnuntaista ei puhuta mitään.

– Rajausta mietittiin tarkkaan, kun tätä pykälää vuosituhannen vaihteessa sorvattiin. Totesimme, että tiukempia määräyksiä on paha laittaa, kun on kyse omakotitaloissa tapahtuvasta toiminnasta, kertoo ympäristöinsinööri Helena Pakkala Turun kaupungin ympärisönsuojelutoimistosta.

”Aina, kun tulee vieraita”

Jos sadetta ei lasketa, niin tottahan se on, että mikään ei pilaa pihajuhlia tehokkaammin kuin naapurin aidan takaa kajahtava ruohonleikkurin säksätys. Ellei sitten siimaleikkurin ulina. Tai moottorisahan ärjyntä.

Tai itse asiassa minkä tahansa polttomoottorikäyttöisen vempaimen laulu.

Konevoimia sunnuntaina käyntiin kiskova puolustautuu sillä, että on arkipäivät töissä. Aikaa pihahommiin löytyy vain viikonloppuna.

Ongelma kärjistyy tiiviisti rakennetuilla omakotialueilla, joita Turussakin on useita.

– Kaikki kokevat sen pärinän sunnuntaisin todella häiritseväksi. Vitsinä puhutaan, että aina kun tulee vieraita, joku alkaa leikata nurmikoita, kertoo Hirvensalon omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Harittu.

Naapurin housuihin…

Soittokierros omakotiyhdistysaktiiveille eri puolilla kaupunkia paljastaa, että koneiden pärisyttelystä sunnuntaisin on keskusteltu muuallakin. Mitään ohjeita tai edes suosituksia yhdistykset eivät kuitenkaan ole lähteneet antamaan, kun virallisia valituksia melusta ei ole tullut.

Vasaramäen omakotiyhdistyksen viimeisimmässä jäsentiedotteessa asiaan kuitenkin tartutaan.

Viihtyvyyttä alueellemme varmaankin tois, jos naapurisi huomioisit, kun ruohonleikkurisi sois, muistuttaa tiedote.

– Joskus aikaisemmin sävy on ollut tiukempi, on sanottu suorempaan, ettei leikattaisi sunnuntaisin, mutta tämä on niin arka asia, ettei haluttaisi neuvoa ketään… Nyt yritettiin vääntää tämä kaikille hyväksi, yhdistystä luotsaava Tomi Viitanen selvittää.

… myös arkipäivinä

Vasaramäkisten ideana on siis ottaa naapurit huomioon pihapuuhia suunniteltaessa yhtä lailla arkena kuin sunnuntainakin – ei kieltää pyhätöitä.

– Jos naapurilla on vaikka ylioppilasjuhlat tai grilli-ilta, niin ei just sillä hetkellä ryhdyttäisi leikkuupuuhiin, Viitanen täsmentää.

Viitanen muistuttaa, että toiset haluavat rauhoittaa sunnuntain, toisille se taas voi todellakin olla viikon ainoa päivä, jolloin voi tehdä pihatyöt. Joillekin pihapuuhat ovat suoranainen lepopäivän ratto. Omakotiyhdistyksen hallitus ei voi asettaa yhtä ryhmää toisten edelle. Ilmeisesti tämän tajuavat sisimmässään myös pärinästä kärsivät, koskapa tyytyvät marisemaan meluhaitasta keskenään.

Yhteydenottoja pihanhoitokoneiden aiheuttamasta melusta ei ole tullut edes ympäristönsuojelutoimistoon.

– Vain jostain sirkkelistä joskus, kun joku käytti kovin pitkään, ympäristöinsinööri Pakkala toteaa.

Kieltojen tie on loputon

Hannu Haritulla on itse kokeiltu resepti naapurisovun parhaaksi.saha

– Ostin akkukäyttöisen leikkurin. Ei tule melua eikä käryä.

Polttomoottorikäyttöisten työkoneiden ainoa ympäristöhaitta ei nimittäin ole melu; niistä tulee myös pakokaasun katkua ja päästöjä. Yksistään ruohonleikkureiden häkäpäästöt on arvioitu suuremmiksi kuin linja-autojen häkäpäästöt.

Omakotiyhdistysten haluttomuuden lähteä kieltojen tielle ymmärtää, se tie kun on loputon.

Kielletäänkö myös äänekkäät lapset? Entäs sunnuntaina ulkona oksentavat naapurit? Kakaroiden perjantaibileet, kun vanhemmat ovat poissa? Mopot tietysti, ja moottoripyörät?

Vasaramäen lähikirjasto säilytettävä

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/1074281601/Vasaramaen+lahikirjasto+sailytettava

Uusi pääkirjasto on Turun kaupungille ja sen asukkaille erittäin merkittävä kirjastokulttuurikeskus. Se ei kuitenkaan tee Vasaramäen lähikirjastoa tarpeettomaksi, koska totuus on kuitenkin se, että lapset eivät voi itse lähteä pääkirjastoon. Minun on pakko myöntää, etten ole vielä kertaakaan käynyt uudessa pääkirjastossa.

Vasaramäen kirjasto on toiminut vuodesta 1953, tänä vuonna täyttänyt kunnioitettavat 55 vuotta eli ei ole lähelläkään eläkeikää. Koululaiset ja alueen asukkaat ovat tottuneet käyttämään tätä helposti ja vaivattomasti saatavaa kirjastopalvelua.

Uudistuksia pitää ja kuuluu tapahtua, mutta kirjastoautolla ei kuitenkaan voida korvata lähikirjastopalveluja. Vasaramäen kirjaston menetys on korvaamaton alakoulun oppilaille sekä alueella asuville ihmisille.

Turulla on halutessaan varaa ylläpitää olemassaoleva lähikirjastoverkkonsa.

Tomi Viitanen

Puheenjohtaja Vasaramäen Omakotiyhdistys r.y.

Turun pysyttävä erossa jätekuljetusmonopolista

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/1074227693/Turun+pysyttava+erossa+jatekuljetusmonopolista

Mikäli Turun kaupunki alkaa kilpailuttaa jätteenkuljetuksen meidän asukkaiden puolesta, seuraa siitä vääjäämättä palvelutason välitön lasku. Kaupunki valitsee tapansa mukaan halvimman tarjouksen, otetaanko huomioon muutakin kuin hinta?

Jätteenkuljetuksen hinta ei kuitenkaan missään nimessä saa nousta nykyisestä, siinäpä haastetta kaupungille. En vieläkään ymmärrä, miksi kaupunki haluaa itselleen lisää töitä ja vastuuta. Lisäksi kilpailutuksen hinta nousee niin suureksi, että se pitää kilpailuttaa kansainvälisesti. Tarkoittaako tämä mahdollisesti sitä, että jatkossa esimerkiksi venäläiset tai virolaiset hoitavat jätteenkuljetukset?

Kaupungille siirtyy vastuu palveluntuottajan valinnasta, entä jos tulee ongelmia palveluntuottajan kanssa, takaako kaupunki ratkaisevansa ongelmat?

Ympäristön kannalta on tietysti järkevää, että samalla alueella ei ajaisi usean eri yhtiön autot perätysten. Vaikka sama yhtiö hoitaisi kaiken, silti autoja menee perätysten. Ensin menee roska-auto, sitten paperiauto ja vielä lopuksi lasiauto eli teimme niin tai näin kierrätyksen myötä erilaisia keräysautoja liikkuu entistä enemmän.

Myönnän, että esimerkiksi Vasaramäessä on kyseinen ilmiö. Joillakin kaduilla yhdellä tai kahdella kiinteistöllä on eri yhtiöt hoitamassa jätehuoltoa kuin muilla kadun varren kiinteistöillä. Tähänkin riittäisi määräys/ohjeistus kaupungilta, että palvelu tulee ostaa siltä yhtiöltä, jolla on kyseisellä kadulla enemmistö kiinteistöjen jätehuollosta hoidettavanaan. Jospa Turku kuitenkin pysyisi erossa monopolijärjestelmästä, eikä sotke hyvin toimivaa olemassa olevaa järjestelmää ainakaan kovin paljon.

Tuleekohan jätteestä tulevaisuudessa arvokasta? Tämä tarkoittaa sitä, että jätteenkuljetusyhtiöt maksavat siitä, että saavat hakea jätteemme pois.

Tomi Viitanen

Puheenjohtaja Vasaramäen Omakotiyhdistys r.y.

Vasaramäen puistoalueelle viisikerroksisia asuintaloja

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074207132/Vasaramaen+puistoalueelle+viisikerroksisia+asuintaloja

Kotimaa / TS / JARI HEINO

Hautausmaantien varrelle Vasaramäen Rakuunapuistoon on tulossa kerrostaloalue. Turun Rakennekymppi Oy anoo suunnitteluvarausta noin 2,4 hehtaarin alueelle. Yritys suunnittelee viisikerroksisia asuinrakennuksia.

Rakuunapuisto on Turjantien, Lehmustien ja Hautausmaantien rajaama alue Turun hautausmaan pohjoispuolella. Lehmustietä reunustaa 4- ja 5-kerroksisten asuintalojen rivistö. Turjantien ja Hautausmaantien kulmauksessa toimii päiväkoti.

Loppuosa puistosta on kalliometsää. Sitä koskeva suunnitteluvarausanomus saapuu Turun ympäristö- ja kaavoituslautakuntaan lausunnoille huomenna tiistaina.

Asemakaavapäällikkö Timo Hintsasen esitys on puoltava. Ehtoina on, että riittävä osa alueesta säilyy virkistyskäytössä ja puustoa säilyy mahdollisimman paljon. Autopaikat tulisi sijoittaa maan alle.

Turun Rakennekymppi Oy:n toimitusjohtaja Ari Kajavalta sanoo, että suunnittelutyössä on esillä vielä useampia malleja. Neljän kerrostalon rakentaminen on todennäköisempää kuin kuuden.

– Ideana tässä on se, että Vasaramäen väki ikääntyy. Näistä tulisi puolittain senioritaloja sellaisille, jotka eivät tarvitse vielä palvelutaloa mutta eivät enää jaksa hoitaa omakotipihaa, hän kertoo.

Käytännössä se tarkoittaa alueelle sellaisia rakenteellisia ratkaisuja, että huonompikuntoisetkin pystyisivät liikkumaan.

– Tulossa on tasokkaita ja moderneja kovan rahan omistusasuntoja. Semmoista rapattua, vaaleaa pintaa, Kajavalta kertoo.

”Viimeinen metsäpläntti”

Puistorakentaminen ei saa kiitosta Vasaramäen alueen asukkailta.

– Ikävää, jos alueen viimeinen metsäpläntti menee rakentamisen alle. Päiväkotilaisetkin tekevät usein metsäretkiä alueelle, sanoo Vasaramäen Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Tomi Viitanen.

Viitanen harmittelee, ettei Rakuunapuiston kuulumisella Turun viheralueohjelmaan ole mitään käytännön merkitystä. Yhdistys on kirjelmöinyt vastustavasta kannastaan Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunnan jäsenille. Lopullisesti suunnitteluvarauksesta päättää kiinteistölautakunta.

Kerrostaloja Vasaramäen Rakuunapuistoon

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/1074205096/Kerrostaloja+Vasaramaen+Rakuunapuistoon

Vasaramäen Rakuunapuistoon on haettu suunnitteluvarausta. Turun kaupungin AMO-työryhmä on päättänyt esittää lautakunnille suunnitteluvarauksen myöntämistä Vasaramäen Rakuunapuistoon. Hakemuksessa on mainittu jotain viisikerroksisista taloista.

Rakuunapuistohan sijaitsee Hautausmaantien varrella, Rakuunatien päiväkodin takana. Rakuunapuisto on elävä osa Vasaramäkeä, mukava pieni metsikkö. On ollut mukavaa kuulla Rakuunatien päiväkodin lapsilta ja henkilökunnalta, miten he ovat tehneet mm. retkiä metsään. Entä tulevaisuudessa?

Nyt tämä pikku metsikkö on vaarassa. Laki ei velvoita huomioimaan Turun viheralueohjelmaa 2006-2015, joten siitä ei ole tässä asiassa mitään hyötyä. Tällaiset suunnitteluvaraushakemukset tulisi evätä jo hakemusvaiheessa. Turku ei anna siihen suuria mahdollisuuksia, koska Turun kaupunki ei tiedota suunnitteluvaraushakemuksista mitenkään, työ tehdään täysin virkamiestyönä. Kukaan ei pysty vaikuttamaan suunnitteluvaraushakemukseen, koska ei ole tietoa, että sellainen hakemus on tehty. Vasaramäen Omakotiyhdistys on tehnyt kiinteistölaitokselle aloitteen koskien suunnitteluvarauksien tiedottamista.

Suunnitteluvarauksen yhteydessä ratkaistaan onko hankkeen johdosta syytä käynnistää kaavoitus/kaavan muuttaminen. Mielestäni Vasaramäessä ei ole liikaa viheralueita, kuten puistoja, metsiköitä tms… Rakuunapuisto on myös jatkossa säilytettävä puistona. Suunnitteluvarausluvat myöntää kiinteistölautakunta.

Tomi Viitanen

Puheenjohtaja, Vasaramäen Omakotiyhdistys r.y.

Oma koulu tarvitaan Vasaramäessä

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/1074191160/Oma+koulu+tarvitaan+Vasaramaessa

Herätys Vasaramäen asukkaat! Olette saaneet lukea lehdestä juttuja, joissa perätään lausuntoja lukioiden kohtalosta. Asiaan hieman tarkemmin perehdyttyä, huomasin että, asia koskeekin enemmän alueemme yläastetta. Selvityksestä käy ilmi että, Vasaramäen koulun oppilaat eivät enää vuonna 2013 pääse yläkouluun Kupittaan yläkouluun. Oppilaat siirtyisivät Puropellon kouluun.

Vasaramäen koulussa on tällä hetkellä yli 300 oppilasta ja vaikka oppilasmäärä saattaa pienentyä hieman vuoteen 2013 mennessä on kuitenkin varmaa että, suurin osa oppilaista tulee Vasaramäestä. Oppilaita siis riittää.

Pidän erittäin tärkeänä yläkoulun (Kupittaan koulu ja lukio) säilymistä Vasaramäen alueella. Onhan jo turvallisuuden vuoksi järjetöntä siirtää yläkoulu pois Vasaramäestä. Vasaramäessä on päiväkoti, alakoulu, yläkoulu sekä lukio. Nämä kaikki yksiköt ovat omalla tavallaan liikuntapainotteisia, kaikki liikuntapalvelut ovat turvallisen kävelymatkan päässä. Kupittaan puistosta löytyy elämystenpuisto ja todella hyvät liikuntamahdollisuudet, joita oppilaat hyödyntävät. Miksi tämä hieno ja ainutlaatuinen kokonaisuus tulisi rikkoa?

Lukio- ja perusopetusverkkotyöryhmä pitää tärkeänä, että muun muassa vanhemmilla on mahdollisuus esittää asiasta oma lausunto. Noudattakaamme tätä ja lähettäkäämme kommentit virastopäällikkö Timo Jaloselle.

Tomi Viitanen

Puheenjohtaja Vasaramäen Omakotiyhdistys

Mönkijöiden suosio kasvaa kohisten

http://www.ts.fi/teemat/auto+ja+liikenne/1074186404/Monkijoiden+suosio+kasvaa+kohisten

Liikenne / Turun Sanomat / MARJA HEIKKILÄ

Mönkijä valloittaa monipuolisuudellaan: se on oiva apuväline risusavotassa tai DSC00883lumitöissä, sillä luontuvat asiointimatkat peräkärryn kanssa ja sillä voi nauttia ajelusta liikenteessä tai maastossa kesät talvet.

Suomen lainsäädännössä mönkkäreistä tai mönkijöistä ei ole mainintaa. Ne kuuluvat kevyisiin nelipyöriin (L6e) ja nelipyöriin (L7e) ja näihin luokkiin mahtuvat niin mopomönkkärit, mopoautot, katumönkkärit kuin elämysautotkin. Tieliikenteeseen näitä ajoneuvoja on rekisteröity kaikkiaan kymmenisen tuhatta

Rekisteröimättömiä työ- ja maastomönkijöitä on ollut jo vuosia, mutta tieliikenteeseen niitä on voinut tietyin ehdoin rekisteröidä vuodesta 2003 alkaen.

Viime vuonna isoja katumönkijöitä ensirekisteröitiin liki 3 200 kappaletta eli 70 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

– Tällekin vuodelle odotetaan kovia kasvulukuja, joidenkin ennusteiden mukaan saatetaan yltää 5 000 mönkijän myyntiin, myymäläpäällikkö Petri Romu Bike Worldin Raision myymälästä arvelee.

Edelleenkin työkäyttöön mönkijöitä ostetaan enemmän kuin tieliikennekäyttöön.

– Eritoten tämä on aikuisten miesten juttu. Moottoripyörällä kukaan ei voi tehdä mitään todella hyödyllistä ja järkevää. Mönkkäri on kätevä monissa piha-askareissa ja hupikäyttö tulee siinä sivussa. Lisäksi se on helpompi myydä kotiväelle kuin esimerkiksi moottoripyörä, Romu kertoo.

Uusi katumönkkäri maksaa keskimäärin lihavat 10 000 euroa, kalleimmat ovat 20 000 euron tietämillä. Tieliikennekäyttöön rekisteröitävistä mönkkäreistä maksetaan autovero, joka nostaa hintaa.

Läheskään kaikkia isoja mönkkäreitä ei voi rekisteröidä tieliikennekäyttöön, eikä ainakaan ilman tehorajoitusta.

– Mikäli ajoneuvossa on EU-tyyppihyväksyntä, se on hyväksytty tieliikennekäyttöön jossakin muussa Euroopan maassa tai se muuten täyttää vaaditut ehdot, se on mahdollista rekisteröidä tieliikenteeseen, katsastusaseman päällikkö Janne Koskelainen A-katsastuksen Uhrilähteenkadun toimipisteestä sanoo.

Katumönkkäreiden moottorin kuutiotilavuutta ei ole rajoitettu, sitä vastoin tehoa saa olla enintään 15 kW:a. Mopomönkijöissä puolestaan saa olla enintään 50-kuutioinen moottori.

Yksinkertaisesti hauska peli

Turkulainen Tomi Viitanen hankki 400-kuutioisen katumönkkärin kolme vuotta sitten lievittämään moottoripyörästä luopumisen tuskaa.

– Tämä on tällainen isojen poikien leikkikalu; korvaa pitkälti moottoripyörän, mutta on paljon edullisempi ylläpitää ja lisäksi tällä voi tehdä jotakin hyödyllistäkin, Viitanen perustelee.

Peräkärryn kanssa voi ajaa vaikka puita metsästä, viedä roskia kaatopaikalle ja aurata jääkenttiä. Siinä sivussa voi mönkkäriä hyödyntää harrastekäyttöön ja lapsetkin voivat harjoitella ajamista suljetulla alueella.

Mönkkärin ajamisessa ei ole mitään samaa kuin moottoripyörässä eikä mitään samaa kuin autossa.

– Ajo-ominaisuudet ovat kaukana prätkästä. Tässä on ihan oma tuntumansa – ne tietävät, jotka ovat ajaneet. Tällä ajaminen on yksinkertaisesti hauskaa, hän hehkuttaa.

Moottoritielläkin isolla mönkkärillä voi viillettää, mutta omiaan tämä on hiekkateillä ja mutkateillä sekä tietysti maastossa. Katumönkkärin kuljettaminen vaatii vähintään henkilöautokortin, moottoripyöräkortti ei siihen riitä.

Katsastettava kuten autot

Nelipyörä ja kevyt nelipyörä -luokkiin kuuluvien mönkkäreiden säädökset poikkeavat melkoisesti esimerkiksi mopo- ja moottoripyöräsäädöksistä, toisin kuin yleisesti luullaan. Yksi merkittävä ero on määräaikaiskatsastus. Mopoja ja moottoripyöriä ei tarvitse katsastaa, sitä vastoin mopoautot, mopomönkkärit, katumönkkärit ja elämysautot pitää katsastaa kuten henkilöautot. Ensimmäisen kerran kolmantena vuonna ja toisen kerran viidentenä vuonna käyttöönottopäivästä ja sen jälkeen vuosittain, Janne Koskelainen muistuttaa.

Itse katsastus suoritetaan samojen periaatteiden mukaan kuin autoillakin, tosin soveltuvin osin. Jarrut testataan koeajolla, sillä jarrudynamometrillä ei niitä kyetä testaamaan. Samoin iskarit testataan käsituntumalla. Koeajossa katsastusmies arvioi myös, vastaako ajoneuvon teho rekisteriotteeseen merkittyä tehoarvoa.

Lisäksi mönkijöille tehdään päästömittaus. Niillä on omat päästörajat, jotka vastaavat autojen 1986-92 vuosimallien päästöarvoja, Koskelainen kertoo.

Niin ikään syynätään valot ja niiden suuntaus, renkaat ja pyörien tuennat.

Vielä toistaiseksi katsastuskokemuksia on varsin vähän; ensimmäisiä määräaikaiskatsastuksia tehtiin viime vuonna.

– Teknisesti nämä näyttäisivät olevan varsin hyvässä kunnossa, ongelmia on lähinnä ilmennyt rengastuksissa ja joissakin malleissa päästörajojen suhteen, Koskelainen kertoo.

Tomi Viitanen katsasti mönkkärinsä ensimmäistä kertaa viikko sitten ja kaikki oli kunnossa.

– Sinänsä lienee paikallaan, että näitä katsastetaan, mutta esimerkiksi viiden vuoden välein riittäisi. Koko katsastamisessa on rahastuksen makua, sillä se on samanhintainen kuin henkilöautolla.

– Mönkkäreillä ajetaan vuosittain vain vähän, minulla kilometrejä on kertynyt vain viitisen tuhatta kolmessa vuodessa. Lähinnä näillä ajetaan taajamissa, harva lähtee mönkkärillä Helsinkiin.

Tieliikennekäyttöön rekisteröitävissä ajoneuvoissa liikennevakuutus on pakollinen. Mönkkäreihin saa myös kaskovakuutuksia.

Maasto- ja työmönkkäreitä ei tarvitse katsastaa, sillä yleisellä teillä niillä saa ajaa vain siirtymäpätkiä. Liikennevakuutuksen niihinkin voi hankkia vahingon varalta. Mahdollisessa onnettomuudessa vakuutus korvaa vastapuolelle aiheutetut henkilö- ja ajoneuvovahingot sekä itselle aiheutuneet henkilövahingot.

Opetuslautakunnan opintomatkasta Pietariin

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/1074184181/Opetuslautakunnan+opintomatkasta+Pietariin

Turun kaupunginhallitus on kokouksessaan 26.2.2007 päättänyt oikeuttaa opetuslautakunnan tekemään opintomatkan Pietariin. Matkankustannukset ovat noin 23 565 euroa. Miten päättäjät kehtaavat tehdä tällaisiä päätöksiä?

Ensin tuntikehyksiä leikataan, ei ole varaa ostaa oppikirjoja, saati sitten kyniä. Rahaa ei ole silloin, kun se pitäisi sijoittaa oppilaisiin, kun opetuslautakunta lähtee opintomatkalle tapahtuu ihme ja rahaa löytyy. Kyseiselä summalla olisi voitu palkata esimerkiksi vuodeksi kouluavustaja.

Olisiko mahdollista, että lautakunnasta osallistuisi vain yksi tämän kaltaiseen opintomatkaan?

Tomi Viitanen

Varapuheenjohtaja Vasaramäen koulun vanhempainyhdistys